Yrittäjän työttömyysturva peruspäivärahan lisäksi

Yrittäjän työttömyysturvan kokonaiskuva: Vaihtoehdot peruspäivärahan rinnalle

Yrittäjän työttömyysturva rakentuu useista elementeistä, joista peruspäiväraha muodostaa vain perustan. Pelkkä peruspäiväraha (vuonna 2023 noin 37,21 €/päivä) ei usein riitä kattamaan totuttua elintasoa työttömyystilanteessa.

Suomessa yrittäjällä on käytettävissään useita vaihtoehtoja peruspäivärahan rinnalle:

• Ansiosidonnainen työttömyysturva yrittäjäkassan jäsenyyden kautta
• Yrittäjän vapaaehtoiset vakuutukset taloudellisten riskien varalle
• Säästöt ja sijoitukset henkilökohtaisena puskurina
• Yrityksen varallisuuden hyödyntäminen vaikeina aikoina

Työttömyysturvaa täydentävät yrittäjän vakuutukset, jotka suojaavat liiketoiminnan jatkuvuutta myös muissa kriisitilanteissa. Huolellinen riskienhallinta on oleellinen osa yrittäjän taloudellista kokonaisturvaa.

Vaikeina aikoina yrittäjä voi myös tukeutua rahoitusratkaisuihin. Laina yrittäjälle voi auttaa väliaikaisissa kassavirtaongelmissa, mutta se ei korvaa varsinaista työttömyysturvaa.

Työttömyysturvan rakentaminen kannattaa aloittaa heti yritystoiminnan alkuvaiheessa, sillä monissa turvajärjestelyissä on odotusaikoja. Yrittäjän työttömyysturva peruspäivärahan lisäksi tarkoittaa oman turvaverkon rakentamista useista eri elementeistä.

Ansiosidonnainen työttömyysturva – yrittäjän tehokkain taloudellinen suoja

Ansiosidonnainen työttömyysturva tarjoaa yrittäjälle huomattavasti peruspäivärahaa paremman taloudellisen suojaverkon. Se on ainoa tapa varmistaa kohtuullinen toimeentulo, jos yritystoiminta joudutaan lopettamaan tai keskeyttämään.

Kun perusturva takaa minimaalisen selviämisen, ansiosidonnainen mahdollistaa lähempänä normaalia olevat tulot poikkeustilanteissa.

Ansiosidonnaisen määräytyminen yrittäjälle

Toisin kuin palkansaajilla, yrittäjän ansiosidonnainen työttömyysturva perustuu YEL-vakuutuksen työtuloon – ei todellisiin tuloihin tai nostettuihin palkkoihin. Tämä tekee järjestelmästä selkeän, mutta edellyttää vakuutuksen pitämistä oikealla tasolla.

Ansiosidonnaisen suuruus lasketaan seuraavasti:

• Peruspäivärahan osuus (37,21 €)
• + Ansio-osa, joka on 45 % YEL-työtulon ja peruspäivärahan perusteena olevan työtulon erotuksesta
• Korkeampien työtulojen kohdalla käytetään alempaa prosenttiosuutta

Merkittävintä on, että ansiosidonnainen työttömyysturva voi tuoda jopa kolminkertaisen päivärahan peruspäivärahaan verrattuna – tämä tekee siitä yrittäjän tehokkaimman taloudellisen suojan.

Taloudelliset hyödyt kriisitilanteissa

Ansiosidonnainen työttömyysturva toimii samalla periaatteella kuin järkevä autovakuutuksen kilpailuttaminen – maksat kohtuullista vakuutusmaksua, jotta saat tarvittaessa kunnollisen korvauksen.

Taloudellisesti epävarmoina aikoina ansiosidonnainen:

• Mahdollistaa järkevän elintason ylläpitämisen
• Antaa aikaa uuden yritystoiminnan suunnitteluun
• Vähentää tarvetta turvautua säästöihin tai lainoihin
• Luo mielenrauhaa toiminnan kehittämiseen – tiedät että sinulla on turvaverkko

Samalla tavoin kuin etsit halvinta autovakuutusta kohtuullisella turvatasolla, kannattaa myös työttömyysturvassa optimoida kustannusten ja turvan suhde.

Yrittäjät joutuvat usein tilanteisiin, joissa liiketoiminnan rahoitus aiheuttaa päänvaivaa. Ansiosidonnainen työttömyysturva vähentää tarvetta turvautua kalliisiin rahoitusratkaisuihin, kuten yrityslimiitteihin, jos toiminta joudutaan lopettamaan.

Toisin kuin monet muut turvaverkot, ansiosidonnainen työttömyysturva on suunniteltu nimenomaan pitkäaikaista suojaa ajatellen – sitä maksetaan tyypillisesti 300-400 päivän ajan, mikä antaa merkittävää taloudellista turvaa uuden suunnan etsimiseen.

Yrittäjäkassojen jäsenyys – portti parempaan työttömyysturvaan

Yrittäjäkassan jäsenyys on käytännössä ainoa reitti yrittäjän ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ilman kassan jäsenyyttä jäät pelkän peruspäivärahan varaan, mikä tarkoittaa huomattavasti heikompaa toimeentuloa työttömyystilanteessa.

Yrittäjien työttömyyskassat Suomessa

Suomessa toimii kaksi yrittäjille suunnattua työttömyyskassaa:

• Yrittäjäkassa (AYT) – Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa
• JYTK – Julkisten ja yksityisalojen työttömyyskassa (palvelee myös yrittäjiä)

Molemmat tarjoavat samat lakisääteiset edut, joten valinta on lähinnä makuasia. Hinnoissa ja palveluissa voi olla pieniä eroja, joten vertailu kannattaa.

Jäsenyyden ehdot ja kustannukset

Yrittäjäkassan jäsenyyden ehdot ovat melko selkeät, mutta ne on syytä tuntea tarkasti:

• YEL/MYEL-vakuutuksen työtulon on oltava vähintään 14 088 €/vuosi (2023)
• Yrittäjätoiminnan tulee olla päätoimista
• Jäsenmaksu määräytyy YEL-työtulon mukaan (noin 1,5-2,5% vakuutettavasta työtulosta)
• Jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia henkilökohtaisessa verotuksessa

Peruspäivärahaan verrattuna jäsenmaksu on pieni sijoitus, joka voi moninkertaistaa työttömyysturvasi tason vaikeina aikoina.

Työssäoloehdon täyttyminen – kriittinen tekijä

Pelkkä kassan jäsenyys ei vielä takaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sinun tulee täyttää myös työssäoloehto:

1. 15 kuukautta yrittäjätoimintaa kassan jäsenyyden aikana
2. YEL-työtulon on oltava koko ajan vähintään minimitasolla
3. Jäsenmaksut on maksettava ajallaan koko jäsenyysaikana

Jos lopetat yritystoiminnan ennen työssäoloehdon täyttymistä, et ole oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan vaan ainoastaan peruspäivärahaan.

Yrittäjäkassan jäsenyyden piilevät edut

Yrittäjäkassan jäsenyys tarjoaa ansiosidonnaisen päivärahan lisäksi muitakin etuja:

• Liikkuvuusavustus työn vastaanottamiseen kauempaa
• Asiantuntijaneuvonta työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä
• Joustavuus sivutoimisen yrittäjyyden aloittamiseen työttömyyden aikana
• Mahdollisuus säilyttää palkansaajan ansiopäivärahaoikeus tietyin ehdoin

Erityisen arvokasta on se, että yrittäjän työttömyysturva peruspäivärahan lisäksi antaa henkistä turvaa – voit keskittyä liiketoimintaan tietäen, että sinulla on turvaverkko myös epäonnistumisen varalle.

Jäsenyys kannattaa pitää voimassa, vaikka yritystoiminta olisi välillä pienempääkin – jatkuvuus on tärkeää työssäoloehdon kertymisen kannalta ja turvaa oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan tarvittaessa.

Yritystoiminnan muodon ja laajuuden vaikutus työttömyyskorvauksiin

Yritysmuoto ja yritystoiminnan laajuus vaikuttavat suoraan siihen, millaiset mahdollisuudet sinulla on saada työttömyyskorvausta. Nämä tekijät määrittävät, milloin olet oikeutettu työttömyysturvaan ja milloin et.

Yritysmuodon merkitys työttömyysturvassa

Työttömyysturvalain näkökulmasta yrittäjäksi määritellään henkilö eri perustein riippuen yritysmuodosta:

• Toiminimellä toimiva henkilö katsotaan aina yrittäjäksi
• Osakeyhtiössä yrittäjäksi katsotaan johtavassa asemassa oleva henkilö, joka omistaa itse vähintään 15% tai perheensä kanssa vähintään 30% yrityksestä
• Avoimessa yhtiössä yhtiömies ja kommandiittiyhtiössä vastuunalainen yhtiömies määritellään yrittäjiksi
• Osuuskunnassa johtavassa asemassa oleva, joka omistaa vähintään 15% tai perheensä kanssa 30% ääni- tai osuuspääomasta

Päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjyys?

Yritystoiminnan laajuus on ratkaiseva tekijä työttömyyskorvauksen saamisessa:

• Päätoiminen yrittäjä ei ole oikeutettu työttömyysturvaan yritystoiminnan aikana
• Sivutoiminen yrittäjä voi saada soviteltua työttömyyspäivärahaa, jos yritystulot pysyvät kohtuullisina

TE-toimisto arvioi yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuuden työn vaatiman työpanoksen, ei tulojen perusteella. Pelkkä tulojen pienuus ei tee toiminnasta sivutoimista.

Milloin yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi?

Sivutoimisuuden voi osoittaa pääsääntöisesti kolmella tavalla:

1. Palkkatyöhistorialla – vähintään 6 kuukauden kokoaikatyö yritystoiminnan rinnalla
2. Opiskelulla – päätoimiset opinnot yritystoiminnan ohessa
3. Aiemmin todetulla sivutoimisuudella – jos TE-toimisto on aiemmin arvioinut toiminnan sivutoimiseksi

Pienimuotoinen yritystoiminta ja työttömyysturva

Vuodesta 2018 alkaen työtön on voinut aloittaa pienimuotoisen yritystoiminnan ilman, että se vaikuttaa heti työttömyysturvaan:

• Ensimmäisten 4 kuukauden aikana yritystulo ei vaikuta työttömyysetuuteen
• Jakson jälkeen TE-toimisto arvioi, onko toiminta pää- vai sivutoimista
• Päätoimiseksi arvioitu toiminta katkaisee työttömyysturvan

Tämä mahdollisuus koskee vain työttömänä aloitettua uutta yritystoimintaa, ei aiemmin aloitettua.

Yritystoiminnan päättäminen työttömyysturvan saamiseksi

Työttömyyskorvausta voidaan myöntää, kun päätoiminen yritystoiminta on todistettavasti päättynyt. Tämä voidaan osoittaa eri tavoin yritysmuodosta riippuen:

• Toiminimi: YEL-vakuutuksen päättäminen ja ilmoitus verohallinnolle
• Osakeyhtiö: Yrityksen myynti, selvitystilaan asettaminen, konkurssi tai oman työskentelysi päättyminen yrityksessä
• Henkilöyhtiöt: Yhtiöosuuden myynti tai yhtiön purkaminen

Erityishuomioita omistajuussuhteista

Perheenjäsenten omistusosuudet lasketaan yhteen työttömyysturvaa arvioitaessa. Perheenjäseniksi katsotaan puoliso sekä samassa taloudessa asuvat vanhemmat ja lapset.

Myös välillinen omistus huomioidaan. Jos omistat yrityksen A kautta osuuden yrityksestä B, tämä ketjutettu omistus lasketaan työttömyysturvan kannalta yhteen.

Yritystoiminnan muotoa ja laajuutta miettiessä kannattaa aina pohtia myös näiden päätösten vaikutusta työttömyysturvaan. Hyvällä suunnittelulla voit varmistaa, että sinulla on toimiva turvaverkko myös yllättävien tilanteiden varalta.

Konkreettiset toimenpiteet kattavamman työttömyysturvan rakentamiseksi

Yrittäjän työttömyysturvan parantaminen vaatii suunnitelmallisia toimenpiteitä. Tässä konkreettiset askeleet, joilla rakennat itsellesi kattavamman turvaverkon yritystoiminnan mahdollisten katkosten varalle.

1. YEL-työtulon strateginen asettaminen

YEL-työtulo on koko työttömyysturvasi perusta. Sen optimointi on tärkein yksittäinen toimenpide:

• Aseta YEL-työtulo vähintään 14 088 €/vuosi (2023) – tämä on minimiraja työttömyysturvan kannalta
• Mieti työtulon todellinen optimaalinen taso – korkeampi työtulo tuo paremman turvan mutta nostaa myös kuluja
• Päivitä työtuloasi yritystoiminnan kasvaessa – näin turvatasosi kasvaa ansiotasosi mukana

2. Liity yrittäjäkassaan heti – tarkka aikataulu

Kassajäsenyyden aloittamisella on kriittinen aikataulu:

1. Ensimmäinen kuukausi yritystoiminnan aloittamisesta: Täytä liittymislomake yrittäjäkassaan
2. Kolmen kuukauden kuluessa: Varmista että YEL-vakuutus on voimassa riittävällä tasolla
3. 15 kuukauden jälkeen: Työssäoloehto täyttyy – olet oikeutettu ansiosidonnaiseen
4. Tarkista jäsenyytesi vuosittain – varmista että YEL-työtulo ja kassalle ilmoitetut tiedot vastaavat toisiaan

Jokainen viivästynyt kuukausi siirtää ansiosidonnaisen päivärahan saamisen mahdollisuutta saman verran eteenpäin.

3. Dokumentointi ja varautuminen mahdolliseen työttömyyteen

Pidä dokumentaatio kunnossa alusta asti:

• Säilytä kaikki YEL-maksukuitit – ne todistavat vakuutuksen voimassaolon
• Dokumentoi yrityksesi toimintaa – esimerkiksi työaikakirjanpito voi auttaa sivutoimisuuden todistamisessa
• Jos työskentelet osa-aikaisesti muualla, säilytä työsopimukset ja palkkakuitit – ne auttavat osoittamaan yritystoiminnan sivutoimisuuden

4. Yritysmuodon strateginen valinta

Yritysmuoto vaikuttaa merkittävästi työttömyysturvaasi:

• Toiminimi: Helppo lopettaa tarvittaessa, mutta katsotaan aina päätoimiseksi ilman erillistä näyttöä
• Osakeyhtiö: Mahdollisuus järjestellä omistusta alle 15% tasolle (huom: perheenjäsenten omistus lasketaan yhteen)
• Sivutoiminen kevytyrittäjyys: Mahdollistaa työttömyysturvan jatkumisen palkkatyön ohella

Jos harkitset useamman yhtiömuodon välillä, ota työttömyysturvanäkökulma mukaan päätöksentekoosi.

5. Työttömyysturvan ja YEL-työtulon vuosittainen tarkistus

Varaa kalenteristasi aika vuosittaiselle tarkistukselle:

1. Onko YEL-työtulosi edelleen oikealla tasolla suhteessa ansioihisi?
2. Vastaako se nykyistä työpanostasi ja yrittäjäriskiäsi?
3. Millaisen työttömyysturvan se tarjoaisi juuri nyt?
4. Onko kassavakuutuksesi ajan tasalla?

6. Monipuolinen työllistymisen strategia

Varmista, että työttömyysturvasi ei ole vain yhden kortin varassa:

• Harkitse osa-aikatyötä yritystoiminnan ohella – se voi tehdä yrittäjyydestäsi sivutoimista
• Pidä ammattitaitosi ajan tasalla myös yritystoimintasi ulkopuolella
• Verkostoidu aktiivisesti – kontaktisi voivat auttaa työllistymisessä, jos yritystoiminta päättyy

Näin voit tarvittaessa siirtyä nopeammin palkkatyöhön, joka takaa vakaamman työttömyysturvan.

7. Sähköinen asiointivalmius

Valmistaudu asiointiin viranomaisten kanssa:

• Aktivoi Suomi.fi-tunnistautuminen ja -valtuudet yrityksellesi
• Rekisteröidy TE-palveluiden verkkoasiointiin ennakkoon
• Tutustu yrittäjäkassasi sähköiseen asiointipalveluun

Näin voit toimia nopeasti, jos joudut hakemaan työttömyysturvaa – viiveet päätöksenteossa voivat olla pitkiä ilman oikeita valmisteluja.

Kattavamman työttömyysturvan rakentaminen ei ole pelkkää varautumista pahimpaan – se on osa yrittäjän vastuullista riskienhallintaa, joka antaa mielenrauhaa ja vapautta keskittyä yritystoiminnan kehittämiseen.

Yrittäjän vaihtoehtoiset turvaverkot taloudellisiin epävarmuuksiin

Vaikka työttömyysturva muodostaa tärkeän osan yrittäjän taloudellista suojaverkkoa, se ei yksin riitä kattamaan kaikkia riskejä. Järkevä yrittäjä rakentaa useita rinnakkaisia turvaverkkoja erilaisten taloudellisten epävarmuuksien varalle.

Henkilökohtaiset rahoituspuskurit

Henkilökohtaiset taloudelliset puskurit ovat yrittäjän ensimmäinen puolustuslinja epävarmuuksia vastaan:

• Hätärahasto – Pyri kerryttämään 6-12 kuukauden menoja vastaava summa helposti saataville
• Likvidit sijoitukset – Rahastot, osakkeet ja muut nopeasti rahaksi muutettavat sijoitukset
• Oma asunto – Mahdollisuus käyttää asuntoa vakuutena tai viimeisenä keinona myydä se

Vapaaehtoiset vakuutusratkaisut

Vakuutukset täydentävät yrittäjän turvaverkkoa tilanteissa, joissa työttömyysturva ei auta:

• Yrittäjän sairauskuluvakuutus – Takaa nopean hoitoon pääsyn sairastuessa
• Työkyvyttömyysvakuutus – Turvaa toimeentulon, jos et pysty työskentelemään
• Henkivakuutus – Erityisen tärkeä perheellisille yrittäjille läheisten toimeentulon varmistamiseksi

Perheellisen yrittäjän kannattaa ulottaa vakuutusturva koskemaan myös perhettä. Samoin kuin vauva vakuutus turvaa perheen pienimmät, yrittäjän omat vakuutukset turvaavat perheen taloudellisen selkärangan.

Liiketoiminnan turvaverkot

Näillä keinoilla suojaat liiketoimintasi jatkuvuutta äkillisissä tilanteissa:

• Keskeytysvakuutus – Korvaa liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuvaa tulonmenetystä
• Vastuuvakuutus – Suojaa korvausvaatimuksilta, jotka voisivat kaataa koko yrityksen
• Luottotappiovakuutus – Turvaa kassavirtaa, jos asiakkaat eivät maksa laskujaan

Monipuolinen tulonmuodostus

Yksi viisaimmista tavoista suojautua taloudelliselta epävarmuudelta on hajauttaa tulonlähteitäsi:

• Passiiviset tulonlähteet – Sijoitusasunnot, tekijänoikeustulot, digitaaliset tuotteet
• Liiketoiminnan hajauttaminen – Useampi eri tuotelinja tai liiketoiminta-alue
• Osa-aikainen työsuhde – Sivutoiminen palkkatyö voi tehdä yrittäjyydestä sivutoimista ja siten parantaa työttömyysturvaa

Kaikissa tulonmuodostuksen strategioissa olennaista on, etteivät kaikki tulosi ole riippuvaisia samasta lähteestä tai asiakkaasta.

Yrittäjyyden tukiverkostot ja palvelut

Taloudellisten järjestelyjen lisäksi näistä tukiverkostoista voi olla merkittävää apua vaikeina aikoina:

• Yrittäjäjärjestöt – Tarjoavat neuvontaa, vertaistukea ja jäsenetuja
• Julkiset yrityspalvelut – Maksutonta neuvontaa esimerkiksi ELY-keskuksista
• Vertaisverkostot – Samassa tilanteessa olevien yrittäjien tuki voi auttaa löytämään uusia ratkaisuja

Kriisitilanteissa yrittäjä ei ole yksin – apua ja tukea on saatavilla, jos osaat hakea sitä oikeista paikoista.

Taloudellinen varautuminen käytännössä

Näin voit rakentaa taloudellista turvaverkkoa järjestelmällisesti:

1. Arvioi eri skenaarioiden vaikutus talouteesi: työttömyys, sairastuminen, kysynnän romahdus
2. Rakenna hätärahasto ennen pitkäaikaisia sijoituksia
3. Hanki kriittiset vakuutukset ensin, täydennä suojaa myöhemmin
4. Hajauta tulonlähteitäsi sitä mukaa kun liiketoimintasi vakiintuu

Yhdistämällä eri turvaverkot – työttömyysturvan, vakuutukset, rahoituspuskurit ja monipuolisen tulonmuodostuksen – rakennat itsellesi kattavan suojan erilaisten taloudellisten riskien varalle.

Yrittäjyyteen kuuluu aina riskejä, mutta hyvällä varautumisella voit minimoida niiden vaikutukset ja keskittyä liiketoimintasi kehittämiseen luottavaisin mielin.

Yrittäjän työttömyysturva peruspäivärahan lisäksi – Yhteenveto

Yrittäjänä toimeentulosi voi olla välillä epävarmaa. Peruspäiväraha tarjoaa vain niukan turvan, mutta onneksi vaihtoehtoja on muitakin. Liittymällä yrittäjien työttömyyskassaan parannat merkittävästi taloudellista turvaasi työttömyyden kohdatessa.

Ansiosidonnainen päiväraha on selvästi peruspäivärahaa suurempi, ja se lasketaan vakuutuksen perusteena olevasta työtulostasi. Tämä tarkoittaa sinulle jopa kaksin- tai kolminkertaista turvaa peruspäivärahaan verrattuna.

Muista, että yrittäjyyttä ei tarvitse lopettaa kokonaan saadaksesi työttömyysturvaa – sivutoiminen yrittäjyys on mahdollista tietyin ehdoin. Tärkeintä on varautua etukäteen ja selvittää juuri sinulle sopivat työttömyysturvan vaihtoehdot.

Pääpointit:

• Ansiosidonnainen työttömyysturva on mahdollinen yrittäjille työttömyyskassan jäsenyyden kautta
• Vakuutustaso kannattaa mitoittaa todellisten tulojen mukaan
• Jäsenyyden ehtona on YEL-työtulon vähimmäistaso
• Yrittäjän työssäoloehto täyttyy 15 kuukauden jäsenyydellä
• Myös opintojen, lomautuksen tai vanhempainvapaan aikana voit saada tukea

Plussat

• Selvästi korkeampi korvaus työttömyystilanteessa
• Mahdollisuus sivutoimiseen yrittäjyyteen
• Turvaa myös lomautus- ja koulutustilanteisiin
• Joustava turva muuttuviin tilanteisiin

Miinukset

• Jäsenmaksut voivat tuntua suurilta
• Edellyttää tiettyjä YEL-työtulon vähimmäistasoja
• Työssäoloehdon täyttyminen vie aikaa
• Yritystoiminnan lopettamista koskevat ehdot voivat olla tiukat

Yrittäjän työttömyysturvan vaihtoehdot vertailussa

Yrittäjän työttömyysturvavaihtoehtojen kirjo on laajempi kuin moni tulee ajatelleeksi. Peruspäiväraha antaa perusturvan, mutta sen lisäksi on olemassa useita muita tukimuotoja, jotka voivat olla arvokkaita eri tilanteissa. Olipa kyseessä yritystoiminnan päättyminen, tilapäinen keskeytys tai toiminnan muuttuminen sivutoimiseksi, vaihtoehtoja kannattaa tuntea etukäteen. Yrittäjän työttömyysturva ei ole yksiselitteinen asia, ja siksi on hyvä perehtyä siihen jo ennen mahdollista työttömyyttä.

Tukimuoto	Edellytykset	Tuen määrä/hyöty	Hakeminen	Huomioitavaa
Ansiopäiväraha	Yrittäjän työttömyyskassan jäsenyys vähintään 15 kk, työssäoloehdon täyttyminen, riittävä YEL/MYEL-vakuutus	Peruspäivärahaa korkeampi, perustuu vakuutettuun työtuloon	Ilmoittautuminen TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, hakemus työttömyyskassaan	Kassaan kannattaa liittyä hyvissä ajoin, jäsenyyttä ei voi saada takautuvasti
Starttiraha	Päätoimisen yritystoiminnan aloittaminen, edellytykset kannattavaan liiketoimintaan	Peruspäivärahan suuruinen, kesto enintään 12 kk	Hakemus TE-toimistoon ennen yritystoiminnan aloittamista	Ei myönnetä, jos toimeentulo on muuten turvattu tai toiminta olisi kannattavaa ilman tukea
Soviteltu päiväraha	Sivutoiminen yrittäjyys tai osa-aikatyö, työaika enintään 80% kokoaikaisesta	Peruspäiväraha vähennettynä 50% työtulon määrällä	Ilmoittautuminen TE-toimistoon, hakemus Kelaan tai työttömyyskassaan	Yrittäjyys voidaan katsoa sivutoimiseksi, jos olet tehnyt kokoaikatyötä vähintään 6 kk samaan aikaan
Työmarkkinatuki	Ei oikeutta päivärahaan (työssäoloehto ei täyty tai enimmäisaika käytetty)	Peruspäivärahan suuruinen, tarveharkintainen	Ilmoittautuminen TE-toimistoon, hakemus Kelaan	Puolison tulot ja omat pääomatulot voivat vaikuttaa määrään
Liikkuvuusavustus	Työttömyys, työn vastaanottaminen kaukaa (työmatka yli 3h päivässä)	Peruspäivärahan suuruinen, korotuksia perhetilanteen mukaan, kesto enintään 60 pv	Hakemus Kelaan tai työttömyyskassaan	Saatavilla myös yrittäjäksi ryhtyvälle, jos yritys perustetaan kauemmas kotoa
Korotettu etuus aktiivitoimenpiteiden ajalta	Osallistuminen TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun	Peruspäivärahaan korotusosa	Myönnetään automaattisesti palveluun osallistumisen ajalta	Palveluita ovat mm. työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, työkokeilu
Yrittäjän aikuiskoulutustuki	Vähintään 8 vuoden työhistoria, YEL/MYEL-vakuutus vähintään 1 vuoden, opintovapaalla	Ansioiden mukaan määräytyvä	Hakemus Työllisyysrahastoon	Edellyttää päätoimisia opintoja, yritystoiminnan on keskeydyttävä tai vähennyttävä merkittävästi
4 kuukauden suoja-aika yritystoiminnan aloittamisessa	Työttömänä työnhakijana yritystoiminnan aloittaminen	Oikeus työttömyysetuuteen säilyy 4 kk ajan riippumatta yritystoiminnan laajuudesta	Ilmoitus TE-toimistoon yritystoiminnan aloittamisesta	Yritystoiminnan tulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa

Yrittäjän työttömyysturva on monipuolinen kokonaisuus, joka tarjoaa peruspäivärahan lisäksi useita tukimuotoja erilaisiin tilanteisiin. Ansiopäiväraha on näistä merkittävin, mutta sen saaminen edellyttää ennakointia ja työttömyyskassaan liittymistä hyvissä ajoin. Työttömyysturvaa suunnitellessa on tärkeää ymmärtää myös ero pää- ja sivutoimisen yrittäjyyden välillä, sillä tämä määritelmä vaikuttaa oleellisesti etuuksien saatavuuteen.

Muista, että yrittäjyyden määritelmä työttömyysturvassa voi poiketa omasta käsityksestäsi – esimerkiksi sivutoimiseksi katsottavan yritystoiminnan kriteerit ovat tarkkaan määriteltyjä. Tutustumalla vaihtoehtoihin etukäteen varmistat, että osaat toimia oikein jos joudut turvautumaan työttömyysturvaan. Erityisesti epävarmassa taloustilanteessa kannattaa huolehtia, että työttömyysturvasi on kunnossa jo ennen mahdollisia vaikeuksia.

Usein kysytyt kysymykset